Haaviston valinta ei mennyt by the book, olisi vaatinut puoluekokouksen päätöstä

Vihreät ja Haavisto, mitä tuli tehtyä? 

Vihreän puolueen säännöissä huomio kiinnittyi kahteen lähes identtiseen pykälään, joissa molemmissa todettiin, miten puoluehallitukseen valitaan uusi jäsen. Erotetun tai eronneen tilalle. 

Säännöistä pystyy vaivoin tulkitsemaan sen mikä käytännössä toteutettiin, että puoluehallituksen jäsenellä tarkoitettaisiin tässä yhteydessä myös puolueen puheenjohtajaa. Vaivoin, koska yleisesti ottaen vihreiden säännöissä kaikki puolueen puheenjohtajaa koskevat asiat yksilöidään selkeästi koskemaan puolueen puheenjohtajaa. Eikä nimitetä puoluehallituksen jäseneksi kun tarkoitetaan puolueen puheenjohtajaa. 

Selvennän. Silloin kun on kysymys puoluehallituksen erotetun tai eronneen jäsenen tilalle valittavasta uudesta jäsenestä, vihreät sovelsivat säännöistä kohtaa, jossa puhutaan ”vain” puoluehallituksen jäsenestä. Säännöissä ei erikseen todeta, miten menetellään puheenjohtajan kohdalla vastaavassa tilanteessa. 

Johtuisiko siitä, että kyseisissä säännöissä on yksilöidysti todettu, että puolueen puheenjohtajan valitsee puoluekokous (13 §). Tämän perusteella vaikuttaisi, että säännöissä ei ”erotilanteissakaan” tarkoitetta puoluehallituksen jäsenellä puolueen puheenjohtajaa,

Eikä tässä kaikki. Puolueen säänöistä löytyy kaksi lähes identtistä kohta puoluehallituksen uuden jäsenen valinnasta ”erotilanteessa”.

Sääntöjen 13 §:ssä (Puoluehallitus) todetaan seuraavasti: ”Mikäli puoluehallituksen jäsen eroaa tai erotetaan ennen toimikauden päättymistä, valitsee puoluekokous hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.” 

Sääntöjen 17 §:n (Puoluevaltuuskunnan tehtävät) kohdassa 6. puolestaan todetaan se, mitä vihreät noudattivat Touko Aallon erotilanteessa. Puoluevaltuuskunnan tehtävänä on ”valita uusi henkilö puoluehallituksen jäsenen tai puoluesihteerin tilalle aina seuraavaan puoluekokoukseen asti, jos puoluehallituksen jäsen tai puoluesihteeri eroaa tai on pysyvästi estynyt hoitamasta tehtäväänsä”.

Samasta asiasta lähes identtiset tekstit? Erona vain se, että päätöksen tekijänä on toisessa puoluekokous ja toisessa puoluevaltuuskunta. Mistä on kysymys?

Ihan niin kuin lain tulkinta löytyy lain perusteluista, vastaavalla tavalla sääntöjäkin tulee tulkita niiden perusteluiden kautta. 

Vihreät muuttivat sääntöjensä 17 §:ää puoluekokouksessaan 22.-23.5.2010. Pykälään lisättiin uusi kohta 6. Sääntömuutosta perusteltiin puoluekokouksessa esitetyssä diesityksessä seuraavasti ”Jos pj tai puoluesihteeri eroaa, ei ole varaa odottaa seuraavaan puoluekokoukseen => puoluevaltuuskunnalle oikeus valita väliaikainen pj tai ps siihen asti, että saadaan k0olle puoluekokous valitsemaan seuraaja.”

Diasta löytyy em. kahden lähes identtisen tekstin ero. Puoluevaltuuskunnalla oli valtuudet päättää vain väliaikaisesta puheenjohtajasta. Puheenjohtajasta, joka hoitaa tehtäviä siihen saakka kunnes puoluekokous saadaan kokoon. 

Aallon erotessa puoluekokous olisi saatu kokoon kolmessa viikossa. Jos olisi haluttu. Ai miten niin kolmessa viikossa? Sääntöjen 24 §:ssä todetaan, että kutsu tulee postittaa ”vähintään kolmea viikkoa ennen puoluekokousta”. 

Sääntöjen 25 §:ssä on muuten erikseen todettu milloin ylimääräinen puoluekokous tulee pitää. Jää mietityttämään missäköhän asioissa vihreät katsovat ylimääräisen puoluekokouksen tarpeelliseksi, kun ei kerran puolueen puheenjohtajan valitsemisessa?

Kun tähän yhdistää puoluevaltuuskunnan kokouksen käymisen suljetuin ovin, siitäkin huolimatta, että vihreiden nettisivuilla todetaan, että ”Valtuuskunnan kokoukset ovatkin julkisia; niitä seuraamaan ovat tervetulleita niin tiedotusvälineet kuin puolueen jäsenet.” ei kenellekään voi jäädä epäselväksi mistä tässä kaikessa oli kysymys. Haaviston junttaamisesta puolueen puheenjohtajaksi ilman, että puheenjohtajasta olisi päätetty sääntöjen edellyttämällä tavalla demokraattisesti ja puolueen linjan mukaisesti avoimin ovin. 

Junttaus päätettiin toteuttaa vastoin sääntöjä ja juuri siksi kiireellä. Ettei puolueen enemmistö, naiset, joita kerrotun mukaan on yli ¾, ehdi nousemaan barrikadeille. 

Mutta senhän kaikki tietävät, että kiireellä ei synny kuin sekopäisiä kakaroita. Lauantainen näytelmä on mitä parhain esimerkki siitä. Vihreä puolue oli ja on yltä päältä, ei vihreässä, vaan keltaisessa. 

ElisaCichoracki
Helsinki

Yrittäjä yrityksessä Effedu, työmarkkina-asiantuntija, kolmen aikuisen lapsen äiti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu