ElisaCichoracki Työelämän sydämelliset säkeet

Pihlajalinnalta karkasi mopo, somepelko vei koko käden

  • Pihlajalinnalta karkasi mopo, somepelko vei koko käden

Oulun kaupunginvaltuustossa käytiin maanantai-iltana keskustelua kaupungin puhtaanapidosta kun keskustapoliitikko Riikka Moilanen käytti kohtalokasta sanaa ”ihmisroska”. 

Jokainen tietää, että roskaamista kaupungissa aiheuttavat eniten ns. laitapuolen kulkijat, asunnottomat ja alkoholistit, ne joista Moilanen käytti tuota kohtalokasta sanaa ihmisroska. 

Olisiko ihmisroskaa voitu tulkita toisellakin tavalla? Tulkittu ihmiseksi, joka roskaa paljon. Eikä, että alkoholistit ja asunnottomat ovat yhteiskunnan roskia. Ymmärrät varmasti eron.  Kysyikö kukaan kumpaa Moilanen tarkkaan ottaen tarkoitti? Olisiko hyvällä tahdolla Moilasen puhe voitu tulkita suopeammin?

Kerrotun perusteella Moilanen pyysi jo valtuuston kokouksessa kahdesti anteeksi sanomaansa.  Huomion arvoista on, että anteeksipyyntö ei tullut seuraavana päivänä vaan heti samassa kokouksessa. Ja ilman sosiaalisen median painetta! 

Jokainen tajuaa, että kysymys Moilasen kohdalla ei ollut vain yhdestä sanasta. Kysymys oli politiikasta, väärästä puolueesta. Minkä tahansa muun puolueen edustajan sanomana termi olisi todennäköisesti  ”hyväksytty” tai ainakin annettu anteeksi.  Seuraukset olisivat olleet vähemmän kohtalokkaat.  Nyt ”rangaistus”, työpaikan menetys, oli kohtuuton. 

Pihlajalinna olisi voinut todeta, että henkilö edusti puhuessaan puoluetta, ei Pihlajalinnaa.  Pihlajalinna otti tiukimman mahdollisen kannan pelätessään somekohun aiheuttamaa asiakaspakoa. Eihän tässä muusta voi olla kysymys. Somepelolle ei riittänyt pikkurilli, se vei koko käden!

Ottiko Pihlajalinna huomioon, että sen äkkijyrkkä toiminta voi myös aiheuttaa asiakaspakoa.  Kumpi ompi pahempi? On ymmärrettävää, että jotkut katsovat Pihlajalinnan ylireakoineen. Eivät voi ymmärtää miksi puhtaanapidosta keskusteltaessa roska-sanan käyttö oli NOIN väärin. 

Ryvettyikö Pihlajalinna potkut antamalla enemmän kuin ilman. Sitä voi jokainen arvioida tykönänsä. Omakohtainen arvioni on, että ryvettyi. Ryvetykseen liittyi nyt kahdenlaista dramatiikkaa. Ihmisroska sanavalinta valtuustossa ja lisäksi potkut. Eikö kaksi ole enemmän kuin yksi? 

Pihlajalinna näytti unohtaneen potkut antaessaan täysin, että Moilanen esiintyi valtuustossa keskustan edustajana. Ei Pihlajalinnan Oulun yksikön toimitusjohtajana. Toki ymmärrettävää, ettei Moilanen, niin kuin ei kukaan työssä käyvä, voi täysin irrottautua työminästään vapaa-aikanaan. Politiikkaan kuitenkin kuuluu vahvat ilmaisut , enemmän kuin työelämään. Politiikassa voimasanojen käytöllä on kysymys tehokeinosta, saadaan huomiota asialle. Tätäkään ei taidettu Pihlajalinnassa ottaa huomioon.

Mitä tapahtuma kertoo Suomen hallitukselle "järkevästä" irtisanomismenettelystä? Sitäkö mitä halllitus on pitkään vakuutellut, että mielivalta ei jatkossakaan mahdollista irtisanomisia pienyrityksissä, poltiikka, ay-toiminta yms. ei ole laillinen irtisanomisperuste irtisanomiskynnyksen madaltamisesta huolimatta. Silloin kun hallituksen valmistelema uusi  lainsäädäntö tulee voimaan. Sitä mitä isot edellä, sitä pienet perässä!

Mihin tämä maailma menee jos ja kun näin herkkähipiäisiksi ruvetaan? Unohdettiinko Moilasen kohdalla ”Joka Teistä on synnitön, se heittäköön häntä ensimmäisenä kivellä.” Vaikuttaa, että synnittömiä löytyy. Vaikkei meistä kukaan taida olla synnitön. Enkä minä myöskään kepulainen. Mutta sehän ei estä puolustamasta kepulaista ja oikeudenmukaisuutta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (93 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- Jokainen tietää, että roskaamista kaupungissa aiheuttavat eniten ns. laitapuolen kulkijat, asunnottomat ja alkoholistit, ne joista Moilanen käytti tuota kohtalokasta sanaa ihmisroska.

Minä en ainakaan tiedä. Minusta tuo väite on pahinta roskaa mitä ikinä olen lukenut.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Jokainen tietää että ylivoimasesti eniten roskaa tuottavat yleisillä paikoilla tupakoivat. Tupakannatsat, tulitikut ja niiden rasiat ja tupakka-askin sellofaanikelmu ja aski itse heitetään suruttomasti kadulle.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@13. Tuolta linkistä löytyy tietoa Saariston pitämisestä siistinä -tilastoja:

http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258844-ta...

Isoin osa on kuitenkin toisenlaiset muovituotteet.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Kiva että muutkin puolueiden kuin persun jäseneet kokevat tämän nyky (pas#an) meiningin ja itkemisen lauseen takia!

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Ja uusi yritys blogistilta.

"Mitä tapahtuma kertoo Suomen hallitukselle "järkevästä" irtisanomismenettelystä?" Blogisti esittelee itsensä "työmarkkina-asiantuntijaksi"?

Toimitusjohtaja on yrityksen toimielin ja voidaan hallituksen päätöksellä erottaa tehtävästään välittömin vaikutuksin. Toimitusjohtajaa ei "irtisanota". Kohtuullista korvausta vastaan toimitusjohtaja luopuu koko joukosta sellaisia oikeuksia, jotka liittyvät työsuhteeseen.

Moilasen potkut olivat hyvä asia niin Pihlajalinnalle kuin sen asiakkaillekin. Jos olisin Pihlajalinnan hallituksessa, potkut Moilaselle olisivat ilman muuta olleet minun esitykseni. Olisin perustellut niitä muille hallituksen jäsenille Moilasen ymmärtämättömyydellä ja yrityksen imagon vastaisella toiminnalla.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Samaa mieltä, virheistä maksamme selkänahallamme. Sen jo lapsena opin.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Perustuslaki 18§
Oikeus työhön ja elinkeinovapaus
Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla.
---
Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä.

Tekeekö toimitusjohtaja työtä?

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Kuinka monta kertaa sama asia pitää selittää? Toimitusjohtaja on yhtiön toimielin. Toimitusjohtajan erottamista ei säädellä työsopimuslaissa. Toimitusjohtaja palvelee hallituksen armosta.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen Vastaus kommenttiin #16

Kyllä minä sen ymmärrän mikä on työsopimus ja mikä on toimitusjohtajan asema osakeyhtiölain mukaan.

Mutta mitä on perustuslain mukainen työ? Työvoima on valtion erityisessä suojeluksessa. Eikö toimitusjohtaja ole työvoimaa? Perustuslain perusteluissa po. asiasta on hyvin niukasti.

Miten lienee muissa EU-maissa, kuuluko toimitusjohtaja jonkin (työ)lain soveltamispiiriin?

Jarkko Mynttinen Vastaus kommenttiin #26

Perustuslakiin ei sisälly työn määritelmää. Työn määritelmää kyseisessä kontekstissa on lähestyttävä työsopimuslain (TSL,55/2011) kautta. Työsopimuslain (TSL,55/2011) 2:3:n mukaan lakia ei sovelleta sellaiseen työsuoritusta edellyttävään sopimukseen, josta säädetään erikseen lailla. Toimtusjohtajan valinnasta ja tehtävistä osakeyhtiössä on säädetty osakeyhtiölaissa (OYL, 624/2011). Osakeyhtiölain 6:1:n mukaan osakeyhtiöllä ei tarvitse olla toimitusjohtajaa, eikä sellaisesta sopimuksesta siten ole mitään määräyksiä osakeyhtiölaissa. Käytännössä kaikissa osakeyhtiöissä on kuitenkin toimitusjohtaja. Tällöin osakeyhtiön ja toimitusjohtajan välillä tehdään tavallisesti ns. "johtajasopimus". Kyseessä on tällöin yksityisoikeudellinen sopimus, jonka sisällöstä ja ehdoista sopijapuolet voivat sopia vapaasti, mutta kuitenkin osakeyhtiölain ja muiden mahdollisten sopimussuhdetta sääntelevien lakien puitteissa. Osakeyhtiölain 6:17-20 on säännökset mm. toimitusjohtajan tehtävistä, velvollisuuksisiat ja oikeuksista, jotka ovat ns. indispositiivista, eli pakottavaa oikeutta, eli niistä ei voi sopia toisin. Sen sijaan kaikesta muusta kuten palkasta, palkkioista, sopimuksen päättämisestä, jne. voidaan sopia vapaasti sopimusvapauden hengessä kunhan ei rikota muita mahdollisia sopimussuhdetta säänteleviä lakeja, esim. oikeustoimilain (OikTl, 228/1929) pätemättömyysperusteita, jne...

Yksilön oikeutta työhön rajaavat hallituksen vuoden 1993 perusoikeusesityksen mukaan eräät tosiasialliset seikat. Vapautta solmia työsopimus tai tulla nimitetyksi virkaan rajoittavat käytännössä tarjolla olevat työpaikat, työssä vaadittava koulutus sekä julkisten virkojen kelpoisuusvaatimukset, joten oikeus työhön ei ole subjektiivinen oikeus, eikä se muutoinkaan olisi vapaaseen markkinatalouteen sopivaa sääntelyä, jossa työpaikat syntyvät tarpeen pohjalta. Työvoiman suojelu ja oikeus työhön ovat muutoinkin perua itsenäsiyyden alkuajoilta, eivätkä ne ole enää sellaisenaan käyttökelpoisia, joten ko. säännöksiä uudistettiin 1993. Vastaisuudessakaan ei voida olettaa, että työttömyys kyettäisiin pysyvästi poistamaan ja että valtio pystyisi aina järjestämään työtä jokaiselle sitä haluavalle (HE 309/1993 s. 67).

Osakeyhtiölain mukaan toimitusjohtaja on toimielin, eikä ole siis työsuhteessa, joten ainkaan siinä merkityksessä toimitusjohtaja ei ole työvoimaa. Eri asia on sitten käytännössä miten hänen asemansa ja työpanoksensa halutaan nähdä yrityksen näkökulmasta. Hän tekee titenkin työtä ja on siinä merkityksessä "työvoimaa" ja henkilöresurssi kuten muutkin työntekijät ja kirjanpidossakin toimitusjohtajan palkka on kuluerä.

Perustuslaki on "kaikkinen lakien äiti". Sisällysksestä selviää, että siinä säädetään mm. yksilön perusoikeuksista, valtion toimielinten tehtävistä ja keskinäisestä' suhteesta/ vallan kolmijaosta (lainsäädäntövalta-hallitusvalta-tuomiovalta), lainsäädäntömenettelystä, valtiontaloudesta, kansainvälisistä suhteista ja maanpuolustuksesta. Perustuslaki ei ole tarkoitettu sovellettavaksi suoraan konkreettisiin tapauksiin ja siksi siellä on mm. niukasti yksityiskohtaista/konkreettista sääntelyä. Konkreettisiin tapauksiin sovelletaan siihen tarkoitukseen soveltuvaa erityislainsäädäntöä tai sen puuttuessa yleislainsäädäntöä. Esimerkiksi osakeyhtiön toimintaa sääntelee ensisijaisesti osakeyhtiölaki. Perustuslain käytännön merkitys on lähinnä siinä, että se on normihierarkiassa muiden säädösten (lait ja asetukset) yläpuolella. Jos muut säädökset ovat perustuslain kanssa ristiriidassa tulee siis noudattaa perustuslakia. Käytännössä ristiriitoja ei juuri ole, koska ennen lakien ja asetusten julkaisua ja voimaan saattamista ne on tarkistettu juuri mahdollisimman huolellisesti, että ne saavat legitimiteettinsa sitä ylemmästä laista ja viime kädessä perustuslaista. Käytännössä perustuslakia ei siten sovelleta oikeustapauksiin, vaan sitä varten säädettyä erityislainsäädäntöä.

Muista EU-maiden kansallisesta sääntelystä toimitusjohtaaa koskien en tiedä varmaksi, mutta ainakin suurimmassa osassa EU-maita oikeusjärjestys ja oikeusjärjestelmä ovat pitkälle samankaltaisia, joten tuskin lienee merkittäviä eroja. Asiaa sääntelvää EU-lainsäädäntöä en tunne tarkemmin toimitusjohtajan tehtävää koskien, mutta eiköhän sekin mene samaan muottiin kansallisen lainsäädännön kanssa?

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen Vastaus kommenttiin #74

Kiitos hyvästä vastauksesta.

Kuten vastauksesta näkee, niin perustuslain perusteita tuntematon ei voi tietää mitä milläkin on tarkoitettu. On sinänsä outoa, että niinkin tärkeä termi kuin työ on jätetty täsmentämättä. Olisiko siis ollut oikein kirjoittaa perustuslakiin rajaus: "Tämän lain 18 §:än 3. mom. ei sovelleta osakeyhtiön toimitusjohtajaan"?

Toinen asia, mikä tuli esille, oli toimitusjohtajan sananvapaus. Mm. kommentti 40 "Toimitusjohtaja on palkkiotaan ja etujaan vastaan luopunut ilmiasujensa vapaudesta: niiden pitää aina olla yrityksen edun mukaisia". Siis yksilö siirtyessään työntekijäasemasta osakeyhtiön toimitusjohtajaksi, menettää sananvapautensa. Lieneekö tuo ollut lainsäätäjän tarkoitus?

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #85

Ei siinä ole kysymys sananvapaudesta. Ei urheilijoiltakaan ole sananvapautta riistetty kun sitoutuvat pukeutumaan sponsorin vaatimusten mukaisesti.
Sotekriittinen kuten minä tajuaa nähtävästi paremmin kuin esim kepulaiset että tämä asenteitaan piilottamaan kyvytön toimari oli heti irtosanottava.

Jarkko Mynttinen Vastaus kommenttiin #85

Tämä on ehkä vähän kömpelö saitti tällaisiin "kommentaareihn", mutta yritetään kun kysytään ja blogisti vaikka julkaisisi tämän siitäkin huolimatta, että mennään jo hiemann sivuun blogin aiheesta itsestään. Eihän tämä lie keneltäkään pois kumminkaan?

Vaikka oikeusjärjestyksen systematiikka sinänsä on suhteellisen selkeää ja rationaalista, niin aina jää tulkinnanvaraa ja se on toisaalta tarkoituskin. Oikeustiedettähän sanotaankin joskus "tulkintatieteeksi" sen negatiivisessa merkityksessä. Yksittäistä säädöstä (perustuslaki, laki, asetus) laadittaessa pyritään mm. siihen, että käytetään yleisluonteisia, abstrakteja ilmaisuja. Perustuslakia lukkunottamatta ("kaikkien lakien äiti") lait laaditaan ja säännökset muotoillaan lakiteknisesti yleensä koskemaan tiettyjä tyyppitilanteita ja tärkeimpiä, ennakoitavissa olevia poikkeuksia tai erityistapauksia varten. Kaikkia elävän elämän tyyppitilanteita varten ei kuitenkaan ole mahdollista, eikä tarkoituksenmukaistakaan laatia juuri niitä koskevia lakeja. Se johtaisi säädösten hallitsemattomaan kasvuun ja asettaisi valtavat haasteet koko lainsystematiikan eheydelle, ristiriidattomuudelle ja johdonmukaisuudelle. Säädöksillä on enempi ja vähempi riippuvuuksia muihin säädöksiin, kun laaditaan kokonaan uusi säädös tai tehdään muutoksia/korjauksia olemassa oleviin säädöksiin, niin se aiheuttaa muutoksia muihin säädöksiin, no riittäähän siinä ainakin lainvalmistelijoille työtä. Esimerkiksi tuo mainitsemasi työn käsite on jätetty todennäköisesti täsmentämättä juuri sen vuoksi, että sille ei ole todettua tarvetta tai siitä voisi aiheutua ristiriitaisuuksia tai ainakin tarpeettomia tulkintoja eri säädösten kesken, ja tosiasiallisesti siitä ei aiheudu käytännössä ongelmaa tai sen määrittely toisi enempi uusia ongelmia kuin ratkaisisi niitä? Säädöksen alussa on aina mainittu mm. sen soveltamisala ja mahdolliset rajaukset. Eli juuri perustuslain yleisluonteisuuden vuoksi siinä ei ole rajauksia mainittu, vaan ne tehdään sitten tarpeen mukaan normihierarkian mukaisesti alemmanasteisissa säädöksissä sen mukaan kuin on tarpeen.

Esimerkiksi mainitsemasi rajausehdotus "Tämän lain 18 §:än 3. mom. ei sovelleta osakeyhtiön toimitusjohtajaan" on käytännössä tarpeeton. Silloinhan toimitusjohtajan saisi erottaa ilman lakiin perustuvaa syytä, kun tarkoitus on nimenomaan päinvastainen ja samainen säännös siis kieltää erottamasta ketään, siis myös toimitusjohtajaa ilman lakiin perustuvaa syytä. Kyseinen säännös siis sallii erottamisen lakiin perustuvalla syyllä. Esimerkiksi toimitusjohtaja voidaan erottaa osakeyhtiölain (OYL, 624/2006) 20 § 3 mom. perusteella. Toimitusjohtaja voidaan erottaa myös "johtaja-" tms. sopimuksen perusteella jos sellaisesta ehdosta on sovittu toisin ja sopimus ja sen ehdot ovat muutoin lainmukaiset. Työsuhteessa oleva työntekijä voidaan taas erottaa työsopimuslaissa määrätyillä perusteilla (purku, irtisanominen, purkautuminen).

Esimerkiksi aikaisemmassa kommentissasi no:15 kysyit myös "Tekeekö toimitusjohtaja työtä?" Hän tekee työtä osakeyhtilain 6:17 pakottavien säännösten mukaan, eikä niistä voi sopia tosin (pakottavaa oikeutta). Lisäksi hänen työtehtävistään, tehtävänjaosta ja edustuksesta, jne... on voitu sopia vielä erikseen hänen ja osakeyhtiön kanssa tekemässä "johtaja-" tms. sopimksessa. Toimitusjohtaja tekee siis tosiasiallisesti työtä hallituksen ohjeiden mukaan ja valvonnassa ja saa siitä vastikkeena palkkaa, mutta toimitusjohtaja ei tee työtä kuitenkaan työsopimuslain säännösten perusteella, eikä kyseessä ole siten työsuhde.

Perustuslaissa on syytä kiinnittää huomiota "lain mukaan" ilmaisuun (esimerkiksi kommentisi no:15, jossa toteat "Jokaisella on oikeus lain mukaan"...
Perustuslain mukaan yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista tulee säätää lailla (PeL 80 §:n 1 momentti). "Lain mukaan" ei viittaa siis itse perustuslakiin, vaan mahdollisuuteen rajoittaa perustuslain säännöksessä turvattua oikeutta lailla ja näiden perusoikeuksien kannalta merkityksellinen sääntely tulee toteuttaa siis lain (ei perustuslain) tasolla, koska perustuslaki ei sellaisenaan ole tarkoitettu sovellettavaksi konkreettisiin oikeustapauksiin, vaan niistä on säädettävä erikseen lailla silloin kun perustuslaki niin määrää. Muut alemmanasteiset säädökset (lait ja asetukset) saavat oikeutuksensa (legitimiteettinsa) siis suoraan perustuslaista tai muusta sitä ylemmästä laista jos se antaa siihen valtuutuksen.

Kommenttiin 40 totean, että kun kyse on perustuslain tarkoittamista perusoikeuksista, esimerkiksi sanavapaudesta niin kukaan ei voi luopua niistä ennakkoon. Voidaan vaikka keskenämme sopia siitä, että jos lyöt minua turpaann, niin minä en nosta syytettä. Sitten jos oikeasti niin kävisikin, niin tietenkin voisin nostaa syytteen esimerkiksi rikoslain (RL, 39/1889) 21:5-6 perusteella, joka saa taas oikeutuksensa perustuslain 2:7:n säännöksestä. Tekemällämme sopimuksella ei siten voi ko. kaltaisia perusoikeuksia rajoittaa. Yksilön siirtyessä työntekijäasemasta osakeyhtiön toimitusjohtajaksi, ei todellakaan voi menettää sanavapauttaan perustuslain tarkoittamassa merkityksessä, eikä se ole varmasti edes lainsäätjän tarkoituskaan, jonka voi halutessaan tarkistaa perustuslain lopussa mainituista hallituksen esityksistä (HE). Eli sananvapauttakaan ei kyllä toimitusjohtaja minkään sopimuksen myötä voi menettää. Kokonaan eri asia sitten on esimerkiksi rikoslain 38:1-2 salassapitovelvollisuus, joka kieltää esimerkiksi toimitusjohtajaa paljastamasta salassapidettävän seikan, mutta ei sananvapautta tarkoittavassa merkityksessä vaan ko lain salassapitoa koskevassa merkityksessä. "Sananvapaudellakin on rajansa" ja niitä rajoja on juuri viimevuosina kovasti pyritty hakemaan. Kuten kommentista 40 ilmenee myös osakeyhtiölaki voi rajoittaa toimitusjohtajan ilmaisuvapautta, mutta ei sananvapautta tarkoittavassa merkityksessä. Osakeyhtiölain johdon tehtävät, vastuut ja velvoitteet voidaan kiteyttää osakeyhtiölain 1 luvun 8 §:ään, jossa säädetään, että ” Yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua”. Em. pykälän määräys sinänsä on varsin yksinkertainen ja samalla erittäin kompleksinen käytännön liikkeenjohtamisessa. On määriteltävä tarkemmin mitä tarkoittaa huolellinen toiminta ja mikä on yhtiön etu. Toimitusjohtajalla ja hallituksella voi olla hyvinkin erilainen käsitys yhtiön edusta kun tehdään esimerkiksi strategisesti tärkeitä päätöksiä. Kyllähän näistä aina saa mitä erilaisempia tulkintoja, mutta tuomioistuin on viimekädessä se joka näitä tulkitsee.

Jarkko Mynttinen Vastaus kommenttiin #85

Vaikka oikeusjärjestyksen systematiikka sinänsä on suhteellisen selkeää ja rationaalista, niin aina jää tulkinnanvaraa ja se on toisaalta tarkoituskin. Oikeustiedettähän sanotaankin joskus "tulkintatieteeksi" sen negatiivisessa merkityksessä. Yksittäistä säädöstä (perustuslaki, laki, asetus) laadittaessa pyritään mm. siihen, että käytetään yleisluonteisia, abstrakteja ilmaisuja. Perustuslakia lukkunottamatta ("kaikkien lakien äiti") lait laaditaan ja säännökset muotoillaan lakiteknisesti yleensä koskemaan tiettyjä tyyppitilanteita ja tärkeimpiä, ennakoitavissa olevia poikkeuksia tai erityistapauksia varten. Kaikkia elävän elämän tyyppitilanteita varten ei tietenkään ole mahdollista, eikä tarkoituksenmukaistakaan laatia juuri niitä koskevia lakeja. Se johtaisi säädösten hallitsemattomaan kasvuun ja asettaisi valtavat haasteet koko lainsystematiikan eheydelle, ristiriidattomuudelle ja johdonmukaisuudelle. Säädökset ovat enempi ja vähempi kytköksissä toisiinsa. Kun laaditaan kokonaan uusi säädös tai tehdään muutoksia/korjauksia olemassa oleviin säädöksiin, niin se aiheuttaa ”enempi ja vähempi” muutoksia muihin säädöksiin, no riittäähän siinä ainakin lainvalmistelijoille työtä. Esimerkiksi tuo mainitsemasi työn käsite on jätetty todennäköisesti täsmentämättä juuri sen vuoksi, että sille ei ole todettua tarvetta tai siitä voisi aiheutua ristiriitaisuuksia tai ainakin tarpeettomia tulkintoja eri säädösten kesken, ja tosiasiallisesti siitä ei aiheudu käytännössä ongelmaa tai sen määrittely pahimmassa tapauksessa toisi enempi uusia ongelmia kuin ratkaisisi niitä? Säädöksen alussa on aina mainittu mm. sen soveltamisala ja mahdolliset rajaukset. Eli juuri perustuslain yleisluonteisuuden vuoksi siinä ei ole rajauksia, vaan rajaukset tehdään sitten tarpeen mukaan normihierarkian mukaisesti perustuslakia alemmanasteisissa säädöksissä sen mukaan kuin on tarpeen.

Esimerkiksi mainitsemasi rajausehdotus "Tämän lain 18 §:än 3. mom. ei sovelleta osakeyhtiön toimitusjohtajaan" on käytännössä tarpeeton. Silloinhan toimitusjohtajan saisi erottaa ilman lakiin perustuvaa syytä, kun perustuslain tarkoitus on nimenomaan päinvastainen ja samainen säännös siis kieltää erottamasta ketään, siis myös toimitusjohtajaa ilman lakiin perustuvaa syytä, mutta sallii erottamisen lakiin perustuvalla syyllä. Toimitusjohtaja voidaan erottaa osakeyhtiölain (OYL, 624/2006) 20 § 3 mom. Perusteella, sekä "johtaja-" tms. sopimuksen perusteella jos sellaisesta ehdosta on sovittu toisin ja sopimus ja sen ehdot ovat muutoin lainmukaiset. Työsuhteessa oleva työntekijä voidaan taas erottaa työsopimuslaissa määrätyillä perusteilla (purku, koeaikapurku, irtisanominen, purkautuminen). Valtion ja kunnan virkamies voidaan erottaa taas niitä sääntelevien lakien mukaan.

Esimerkiksi aikaisemmassa kommentissasi no:15 kysyit myös "Tekeekö toimitusjohtaja työtä?" Kyllä - osakeyhtiön ja toimitusjohtajan välinen suhde täyttää työsuhteen perustunnusmerkit siinä kuin kenen tahansa työntekijän työsuhde, eli 1) sopimus, 2) ansiotyön tekeminen, 3) työn tekeminen toiselle, 4) vastikkeellisuus ja 5) johdon ja valvonnan alaisuus. Hän tekee työtä kuitenkin osakeyhtiölain ja yhtiön ja hänen välisen yksityisoikeudellisen ”johtaja-” tms. nimetyn sopimuksen perusteella, joihin ei siis sovelleta työsopimuslakia, eikä silloin työsuhteen määritelmääkään (ei työsopimuslakia-ei työsuhdetta). Toimitusjohtajan lakisääteisistä osakeyhtiölain 6:17 mukaista tehtävistä ei voi sopia toisin (pakottavaa oikeutta), eli niistä toimitusjohtaja vastaa aina. Sen sijaan hänen muista mahdollisista työtehtävistä, tehtävänjaosta, edustuksesta, työsuhteen päättämisen perusteista ja ehdoista, palkasta, palkkioista, jne... voidaan sopia erikseen hänen ja osakeyhtiön kanssa tekemässä "johtaja-" tms. sopimuksessa. Toimitusjohtaja tekee siis tosiasiallisesti työtä hallituksen ohjeiden mukaan ja valvonnassa ja saa siitä vastikkeena palkkaa/palkkiota, mutta toimitusjohtaja ei tee työtä kuitenkaan työsopimuslain säännösten, vaan osakeyhtiölain ja yhtiön ja hänen kanssaan tekemänsä ”johtaja-” tms. sopimuksen perusteella, eikä kyseessä ole siten työsuhde.

Perustuslaissa on syytä kiinnittää huomiota "lain mukaan" ilmaisuun (esimerkiksi kommentisi no:15, jossa toteat "Jokaisella on oikeus lain mukaan"...
Perustuslain mukaan yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista tulee säätää lailla (PeL 80 §:n 1 momentti). "Lain mukaan" ei viittaa siis itse perustuslakiin, vaan mahdollisuuteen rajoittaa perustuslain säännöksessä turvattua oikeutta lailla ja näiden perusoikeuksien kannalta merkityksellinen sääntely tulee toteuttaa siis lain (ei perustuslain) tasolla, koska perustuslaki ei sellaisenaan ole tarkoitettu sovellettavaksi konkreettisiin oikeustapauksiin, vaan niistä on säädettävä erikseen lailla silloin kun perustuslaki niin määrää. Muut alemmanasteiset säädökset (lait ja asetukset) saavat oikeutuksensa (legitimiteettinsa) siis suoraan perustuslaista tai muusta sitä ylemmästä laista jos se antaa siihen valtuutuksen.

Kommenttiin 40/sananvapauteen totean, että kun kyse on perustuslain tarkoittamista perusoikeuksista, esimerkiksi sanavapaudesta niin kukaan ei voi luopua niistä ennakkoon. Voidaan vaikka keskenämme sopia siitä, että jos lyöt minua turpiinn, niin minä en nosta syytettä. Sitten jos oikeasti niin kävisikin, niin tietenkin voisin nostaa syytteen esimerkiksi rikoslain (RL, 39/1889) 21:5-6 perusteella, joka saa taas oikeutuksensa perustuslain 2:7:n henkilökohtaista koskemattomuutta koskevasta säännöksestä. Tekemällämme sopimuksella ei siten voi ko. kaltaisia perusoikeuksia rajoittaa. Vastaavasti yksilön siirtyessä työntekijäasemasta osakeyhtiön toimitusjohtajaksi, ei todellakaan voi menettää sanavapauttaan perustuslain tarkoittamassa merkityksessä, eikä se ole varmasti edes lainsäätjän tarkoituskaan, jonka voi halutessaan tarkistaa perustuslain lopussa mainituista hallituksen esityksistä (HE). Eli sananvapauttakaan ei kyllä toimitusjohtaja minkään sopimuksen myötä voi menettää. Kuten kommentista 40 kuitenkin ilmenee osakeyhtiö voi toki rajoittaa toimitusjohtajan ilmaisunvapautta, mutta ei tietenkään perustuslain sananvapautta tarkoittavassa merkityksessä, vaan esimerkiksi osakeyhtiölain, rikoslain, arvopaperimarkkinalain jne… tarkoittavassa merkityksessä. Esimerkiksi rikoslain 38:1-2 salassapitovelvollisuus, kieltää esimerkiksi toimitusjohtajaa paljastamasta salassapidettävän seikan, mutta ei sananvapautta tarkoittavassa merkityksessä vaan ko. lain salassapitoa koskevassa merkityksessä. Samoin arvopaperimarkkinalaki kieltää toimitusjohtajaa kertomasta väärää tai harhaanjohtavaa tietoa yrityksen tilasta, mutta ei perustuslain sananvapauden tarkoittamassa merkityksessä vaan ko. lain tarkoittamassa merkityksessä.

"Sananvapaudellakin on siis toki rajansa", se ei ole ehdoton ja ”jokainen” varmaan ymmärttää, että sitä vapautta ei saa käyttää vääriin/lainvastaisiin tarkoituksiin, kuten esimerkiksi toimitusjohtajan vahingoittaessa yhtiön etua ilmaisemalla yhtiön edun kannalta epäedullisia asioita. Muutoinkaan sananvapauden nimissä ei kukaan (ei toimitusjohtajakaan yksityishenkilönä tai yhtiön edustajana) saa kertoa esimerkiksi perättömiä tietoja yksityishenkilöstä, niin että hän loukkaa yksityisyyden suojaa, kunniaa, jne... Sananvapauden rajoja on juuri viimevuosina kovasti pyritty hakemaan ja pyritään edelleenkin milloin missäkin tapauksessa. Lakeja ei yleensäkään saa käyttää vääriin tarkoituksiin, lain väärinkäytön kileto ns. shikaanikielto tarkoittaa, että oikeuksia ei saa käyttää niin, että päämääränä on toisen vahingoittaminen. Lain suomia oikeuskia tulee käyttää vain siihen tarkoitukseen johon se on tarkoitettu.

Käyttäjän ElisaCichoracki kuva
Elisa Cichoracki Vastaus kommenttiin #16

Eikö tämä työsopimuslakikeskustelu käyty jo jaziin Ruotsalan erottamisen kohdalla. Missään kohtaan tekstissä ei ole todettu, että Moilasen irtisanominen, erottaminen... olisi mennyt työspimuslain mukaan, ei tietysti kun sitä ei tj.n kohdalla noudateta. Tekstissä ei myöskään todettu, etteikö Moilaselle olisi juridisesti saanut tehdä mitä tehtiin. Siinä haluttiin tuoda esille, että Pihlajalinna olisi voinut halutessaan toimia myös toisin. Ja joidenkin mielestä se toisin olisi ollut yhtäkuin oikein.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #51

Mutta miksi olisi toiminut toisin. Sehän on taloudellinen yritys jolla on intressejä päästä kiinni yhteiskunnan varoihin. Ei kai se riskeeraa mitään turhaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Toimitusjohtaja ei ole työsuhteessa, eikä tuossa merkityksessä tee työtä, vaan hän on toimielin, osa yhtiötä.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen Vastaus kommenttiin #17

Ilmeisesti kuitenkin osakeyhtiö maksaa toimitusjohtajan osalta esim. työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksun. Samoin toimitusjohtaja itse maksaa oman osuutensa po. maksuista.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #29

Kyllä, koska nuo on jostain syystä määritelty riippuvaisiksi ansiotuloista, eikä työsuhteesta. Ratkaisevaa on käsittääkseni vain katsotaanko suoritettu maksu ansiotuloksi. Kysymys on siis verotekninen, eikä suinkaan työn määritelmästä riippuvainen. Esimerkiksi henkilökuntaoption arvonnousun Suomen verottaja katsoo ansiotuloksi käytit sitten optio-oikeuttasi tai et. Tässä tapauksessa siis ansiotuloverotus on irrotettu sekä työstä, että tosiasiallisesta tulosta. En usko että kaipaamasi työn määritelmä selviää tulovero- tai eläkevakuutuslainsäädännön kautta.

Olennaista tässä lienee työsuhde. Eihän tuo perustuslain työn suoja koske myöskään kotona suoritettua tiskausta tai aidanrakennusta.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen Vastaus kommenttiin #32

"En usko että kaipaamasi työn määritelmä selviää tulovero- tai eläkevakuutuslainsäädännön kautta".

On näitä hyviä määritelmiä työstä ainakin kaksi.
Kuopion torilla poliisi kysyi miehiltä "Mitä työ tiellä tiette"?
Isäntä oli sitä mieltä, että kun hän touhuaa emännän kanssa sängyssä, niin se on hänen työtään. Renki oli toista mieltä ja sanoi, jos se olisi työtä, niin hän joutuisi sen tekemään.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #39

Renki taitaa osua asian ytimeen. Isäntä (toimitusjohtaja) on avioliiton osapuoli (toimielin), kun taas renki olisi samaa tehtävää suorittaessaan työntekijä. Toki kyseinen tehtävä edellyttäisi rengiltä toimivaa elintä.

Jarkko Mynttinen

Tosiasiallisten rajoitusten, kuten tarjolla olevien työpaikkojen, työssä vaadittavan koulutuksen ja osaamisen sekä julkisten virkojen kelpoisuusvaatimusten lisäksi työn, ammatin ja elinkeinon valinnan vapauteen kohdistuu runsaasti oikeudellisia rajoituksia,luvanvaraisuuden ja ammattipätevyyden vaatimusten kautta.

Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota "lain mukaan" ilmaisuun. Perustuslain mukaan yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista tulee säätää lailla (PeL 80 §:n 1 momentti). "Lain mukaan" ei viittaa siis itse perustuslakiin, vaan mahdollisuuteen rajoittaa perustuslain säännöksessä turvattua oikeutta lailla ja näiden perusoikeuksien kannalta merkityksellinen sääntely tulee toteuttaa siis lain tasolla, koska perustuslaki ei sellaisenaan sovellu konkreettisiin oikeustapauksiin.

Eri säädökset asettuvat merkityksensä perusteella tärkeys- ja etusijajärjestykseen. Suomen oikeudessa säädöshierarkia on neliportainen:
1) perustuslaki, 2)laki, 3) asetus, 4) alemmanasteiset määräykset (viranomaisohjeet)
Säädöksiä laadittaessa ajatuksena on, että hierarkiassa
ylempänä olevasta säädöksestä - Suomessa perustuslaista - täytyy löytyä toimivaltuus antaa muita säädöksiä, muutoin annetulla säädöksellä ei ole oikeudellista pätevyyttä.

Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä. Nimenomaan näin. Tösopimuslaki on erityislaki, jota (ei perustuslakia) sovelletaan siinä mainitussa soveltamisalalla, ja se sallii erottamisen ko. laissa mainituilla perusteilla. Samoin toimitusjohtajan erottamiseen sovelletaan osakeyhtiölakia ei perustuslakia ja hänet voidaan erottaa osakeyhtiölain (OYL, 624/2006) 6:20 säännösten mukaan.

Osakeyhtiön ja toimitusjohtajan välillä laaditaan tavallisesti "Johtajasopimukseksi" nimetty sopimus. Kyseessä on yksityisoikeudellinen sopimus, jonka sisällöstä ja ehdoista voidaan sopia vapaasti kuitenkin osakeyhtiölain säännösten ja muita mahdollisia sopimussudetta sääntelevien lakien kuten esimerkiksi oikeustoimilain (OikTL, 228/1929) pätemättömyyssäännöksiä noudattaen. Toimitusjohtajan lakisääteisistä tehtävistä ei voi sopia toisin, mutta sopimuksessa voidaan mm. sopia tarkemmin muista tehtävien jaosta, yhtiön edustamisesta, palkasta, palkkioista jne.. vapaasti, sopimuksen päättämisen perusteista, jne.

Johtajasopimuksen mukaan toimitusjohtaja tekee siis työtä hallituksen valvonnassa ja ohjeiden mukaan ja saa vastikkeeksi työstään tavallisesti palkkaa ja mahdollisia etuuksia. Sopimussuhteessa ei kuitenkaan sovelleta työsuhdetta vaan em. tehtyä "johtaja"- tai tms. yksityisoikeudellista sopimusta ja sen ehtoja. Tosin johtajasopimuksessa voidaan sopia noudatettavan myös työsopimuslakia esimerkiksi irtisanomisen osalta jos se nähdään tarkoituksenmukaiseksi.

Käyttäjän ElisaCichoracki kuva
Elisa Cichoracki

Toimitusjohtajuutta voi tarkastella laajemminkin kuin juridisesti ja niinhän yrityksen hallitukset tekevätkin. Tässäkin tapauksessa varmasti myös tehnyt. Eikä kukaan voi sanoa kuin mielipiteensä siitä oliko ratkaisu hyvä vai huono, koska kahden vaihtoehdon testaaminen käytännössä ei onnistu. Esität oman näkemyksesi ja kiitän siitä, omani on luettavissa blogistani.

Jarkko Mynttinen

Ilman muuta voi ja pitääkin, ja kommenttini olikin tarkoitettu vain vastaukseksi niihin kommentteihin joihin vastasin, ei siis varsinaisesti blogikirjoituksesi teemaan sopiva.

Toimitusjohtajuus käytännössä tulee tietenkin tarkasteluun ensisijaisesti liiketoiminnan näkökulmasta, harvemmin jurdisesta näkökulmasta. Hän on se yhtiön "ylin arjen sankari", joka omalla toiminnallaan käytännössä on vastuussa hallituksen strategiasta (toivottavasti) johdettujen tehtävien toteutuksesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Toimitusjohtajan onnistumista tarkastellaan sitten hallituksessa ja yhtiökokouksessa.

Keskusteluista helposti kumpuaa aina uutta keskustelua, joka jossain vaiheessa voi alkaa erkaantua varsinaisesta aiheesta pahastikin. Näkemys ei itseasiassa ollut ainkaan tarkoitettu henklökohtaiseksi mielipiteeksi, vaan puhtaan juridinen kannanotto kun sellaiselle tuntui olevan tarvetta.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Australiasta kajahtaa: Serena Williamsista tehty pilapiirros tuomittiin rasistisena.

https://www.hs.fi/urheilu/art-2000005824229.html

Pilapiirroksia ei saa tehdä muhammedista eikä väärän värisistä.

Muutoin puolestaloukkaantujat loukkaantuvat.

Riikka Moilanen ylitti puolestaloukkaantujien loukkaantumiskynnyksen puhuessaan roskista.

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen

Selvennetään vähän. Tuomittiin on väärä termi, sillä mitään tuomiota ei ole julistettu. Jonkun suuruinen somettajien joukko vain piti piirrosta rasistisena.

Riikka Moilanen taas puhui ihmisroskista. Siinä on pieni ero roskiin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Saman blogikirjoituksen kolmas yritys... Kahdesta edellisestä näyttäisivät kommentit olevan poistettu, mutta jostain syystä blogisti jätti ne kuitenkin näkyviin. Jos kommentit eivät miellytä, voi sulkea kommentoinnin. Kutsu kommentoimaan, mutta kommenttien poistaminen on röyhkeää ja epäkunnioittavaa kommentoijia kohtaan. Jätän asian omalta osaltani tähän kommenttiin, kun näkökantani itse aiheesta ei mitä ilmeisimmin sovi blogistin mielikuvaan oman näkökantansa erinomaisuudesta ja oikeellisuudesta.

Käyttäjän ElisaCichoracki kuva
Elisa Cichoracki

Muokkasin tekstiä ja sähläsin jtkin, teksti hävisi näkyvistä tai sitten siinä jtkin sopimatonta, kyselin ylläpidoltakin mikä ongelma - en sensuroi koskaan mitään, kun "tänne" on tultu kaikki kestetään, en kuulu herkkähipiäisiin :)

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Ainakin tämä on "sensuroitu".

Moilanen, joka tekee fyffee bulisti, kuvasi kohderyhmää laajemmin, kuin yhdellä sanalla. Kuvaus oli osuva siinä suhteessa, miten niitä ihmisiä kohdellaan. Siinä piilee se kauheus. Sitä ei saa sanoa! Moilasen sanat ei muuttaneet mitään kohdehenkilöiden kannalta. Kohtelijoiden kannalta se muutti sen, ettei seuraavassa gaalassa Moilanen kilistä Pihlajalinnan tj:nä. Kilistäminen sujunee yhtä sujuvasti.
Kukaan tuskin vei ammattinisteille, tai spugeille mitään parempaa seuraavana päivänä, sinne roskatulle kadulle. No, eihän oululaisista tiedä. Voi olla, että rukouspiirissä on päätetty...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Ilmeisesti sähläsit kyllä, koska samalla otsikolla on blogissasi kolme julkaisua. Tuoreimmat listauksesta Puheenvuoron etusivulta häviää näkyvistä blogistin edellinen julkaisu, kun hän julkaisee uuden. Tuo on hyvä toiminnallisuus alustalla. Muuten esimerkiksi nyt etusivulla olisi kolme sinun käytännössä identtistä julkaisua.

p.s. Anteeksi ei kannata pyytää, riittää kun sanoo hups.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Vaan kyllä joku sensuroi. Ei ollut vihapuhetta eikä muutenkaan sopimatonta. Ei kyllä myötkarvaankaan silitystä.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Hassua, että ne joilla on kaikkein vähiten rahaa ostaa mitään, roskaisivat eniten..

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Käy Seppo joskus katsomassa Romanian (tai Bulgarian) romanien leiriä, kun nämä muuttavat toisaalle.

Ei heilläkään (näennäisesti) ole rahaa, kun ovat polvillaan kadun kulmissa kerjäämässä.

Mutta voi sitä roskan määrää.

Todella hassua, todella!

(Puolestaloukkantujille huom! Edellä mainitulla ei viitata vähäisissäkään määrin Suomen romaneihin, joille siisteys on elämässä kaiken A ja O.)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Entä kuvat Ilosaarirockin jälkeen? Ovatko hekin kaikki vähäosaisia?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Sepon kanssa samalla kanavalla;)

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen

Aki Ruotsala (kd) sai kenkää Pori Jazzin toimitusjohtajan pestistä, ennen kuin ehti edes aloittaa toimessaan. Syy oli työnantajan arvoja vastaamattomat homolausunnot.

Riikka Moilasen (kesk) ihmisroskalausumat eivät myöskään olleet Pihlajalinna Oulun arvojen mukaisia. Joten hänkin voi etsiä uusia haasteita.

Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Jos haluaa soolouralle, maailma on mahdollisuuksia täynnä.

Käyttäjän ElisaCichoracki kuva
Elisa Cichoracki

Kyllä niitä huteja tulee myöskin yritykseltä ja yrityksen hallituksilta. Ruotsalan homolausunnot olivat vuosien takaa, aikana ennen jazziin valintaa. Eikös siinä ollut kysymys siitä, ettei tutkittu Ruotsalan taustoja riittävän tarkkaan ennen valintaa. Oikeasti todennäköisesti tutkittiin, mutta kun media otti asian esille peräännyttiin ja uhrattiin Ruotsala. Oikeasti Porin jazzin, niinkuin ei Pihlajalinnankaan tapauksessa, ole kysymys yrityksen sellaisista arvoista, millaiseksi "potkut" annetaan ymmärtää, vaan tulevaisuuden tulovirroista, pelätään asiakaskatoa, -boikottia ... ja yritetään toimia "parhaan tuloksen" edellyttämällä tavalla. Arvo sekin! Toki yrityksen kannalta järkevää ja välttämätöntä, mutta tulevaisuutta ei tiedä kukaan, eikä toimien todellisia vaikutuksia. Mennään äänekkäiden "pillin" mukaan. Mitä mieltä on suuri enemmistö, sitä ei tiedä kukaan.

Käyttäjän jussikangasluoma kuva
Jussi Kangasluoma

"Ruotsalan homolausunnot olivat vuosien takaa, aikana ennen jazziin valintaa."

Ei vaan juuri valinnan jälkeen tehdyssä haastattelussa hän vertasi homoudesta eheytymistä huumeista irtipääsyyn.

Käyttäjän ElisaCichoracki kuva
Elisa Cichoracki Vastaus kommenttiin #34

Medioissa ehkä erilaista kirjoittelua asiasta, mutta kyllä tämä eheytymisnäkemys oli vanha. Sitä udeltiin uudestaan Ruotsalan tultua valituksi, mutta Ruotsalan vastaus ei ollut mitenkään yksioikoinen enää tänä kesänä vaan laajasti erilaisuutta ymmärtävä ,siitä häntä ei olisi voinut "tuomita".

Käyttäjän jussikangasluoma kuva
Jussi Kangasluoma Vastaus kommenttiin #75

Sinä siis päättelet tästä Aki Ruotsalan tänä kesänä antamasta haastattelusta ettei hän enää kannata yksioikoisesti homoudesta eheytymistä kristinuskon kautta? Aika ihmeellisesti tulkitset hänen kantojaan, vai oletko lukenut edes koko haastattelua?

Ote haastattelusta:
"Uskotko, että kristinuskon avulla homoseksuaali voi muuttua heteroseksuaaliksi?

–Minulla on muutamia ystäviä, joilla on vahva huumetausta. Heille on sitten ollut tällainen vahva uskoontulon kokemus. Heidän elämänsä on saanut ison käännöksen. Olen seurannut heidän elämäänsä ja huomannut tällaisen positiivisen vaikutuksen. En minä voi sitä kyseenalaistaa, jos ihminen näin kokee."
https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/pori-jazz...

Käyttäjän ElisaCichoracki kuva
Elisa Cichoracki

Niin ja eikös Pihlajalinnan Moilasen valitessaan hyväksynyt Moilasen taustat, politiikan, ja pitänyt ymmärtää, että politiikassa mukana olevalla on aina suuri todennäköisyys "ryvettyä". Poliitikosta otetaan kaikki hyöty, mutta ei "seisota" tukena kun sen paikka tulee, surullista. Pihlajalinna olisi voinut avata Moilasen valtuustossa esittämiä näkemyksiä myöhemmin laajemmin, hyvä tarkoitusperähän niillä kuitenkin oli huonosta sanavalinnasta huolimatta ja saada positiivista huomiota yritykselle. Nyt katsottiin "parhaaksi" toimia päinvastoin.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Arvostelet Pihlajalinnan hallituksen tekemää päätöstä omista lähtökohdistasi. Mistä sinä tiedät miten päätös on perusteltu hallituksessa? Ulospäin hallitus voi ja saa tiedottaa aivan mitä tahansa, ei se ole kenellekään muulle tilivelvollinen kuin osakkeenomistajille. Osakkeenomistajat valitsevat sitten uuden hallituksen, jos päätökset eivät miellytä.

Jos Moilasella on ollut väärän väriset kengät jossain tilaisuudessa, toimitusjohtajan potkut saa perustella vaikka tällä, vaikka toisaalta potkuja ei edes tarvitse perustella. "Toimitusjohtaja ei nauti hallituksen luottamusta".

Jarkko Mynttinen Vastaus kommenttiin #27

Täsmennetään kuitenkin sen verran, että ihan mitä tahansa ja varsinkaan hallitus ei saa tiedottaa. Esimerkiksi arvopaperimarkkinalain (AML, 746/2012) 3:1 säännös edellyttää, että tiedottamisessa ei saa antaa totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia tietoa. Kyseinen säännös toteutuu käytännössä, eli muuttuu konkreettiseksi rikoslain (RL, 39/1889) 51:5:ssa, eli kysymyksessä on silloin arvopaperimarkkinoita koskeva tiedottamisrikos, jossa erotellaan kyseisen rikoksen kaksi eri ulottuvuutta - totuudenvastainen ja harhaanjohtava markkinointi, sekä tiedonantovelvollisuus. Jos hallitus rikkoo tuota em. lakia, niin silloin voi tulla tilivelvolliseksi valvovalle viranomaiselle eli Finanssivalvonnalle, sekä pahimmassa tapauksessa poliisi-syyttäjä-tuomioistuin-täytäntöönpanoviranomainen (ulosotto, rikosseuraamuslaitos) akselille :)

Tarkoitit hallituksen tiedottamisella todennäköisesti vain kyseisen tapaukseen liittyvää tilannetta? Siihen tuo em. kappale ei tietenkään ollut tarkoitettu vastaukseksi. Hyvä kuitenkin ehkä korjata, jotta lukjat eivät ihan vääriä johtopäätöksiä hallituksen tiedottamisvapaudesta tekisi. Todellakin hallitus olisi voinut erottaa Moilasen vaikka mainitsemasi väärän väristen kenkien perusteella, perustelemalla päätöstä vain luottamuspulalla, eikä selitellä millään muulla tosiasiallisella syyllä, kuten väärän värisillä kengillä. Kyseisen tosiasiallisen syyn kertominen voisi taas olla yhtiön edun vastaista, ja silloin hallitus voisi joutua tilivelvolliseksi osakkeenomistajille yhtiökokouksessa. Väärän värisistä kengistä ei kannattaisi mainita mitään hallituksen ulkopuolisille tahoille, ei edes osakkeenomistajille.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

""Pihlajalinna näytti unohtaneen potkut antaessaan täysin, että Moilanen esiintyi valtuustossa keskustan edustajana."

Edelleen blogisti esiintyy "työmarkkina-asiantuntijana". Yrityksen toimitusjohtajalla on vain yksi rooli: yrityksen toimitusjohtaja. Kaikki muu toiminta on täysin toissijaista, sen verran hommasta maksetaan.

Henrik Välimäki

Asia on hyvin yksinkertainen, eikä se pitkälläkään blogikirjoituksella, eikä anteeksipyytelyllä muuksi muutu. Kyseinen henkilö tuli lipsauttaneeksi julki keskeistä sisältöä maailmankuvastaan ja asenteistaan. Pihlajalinna oli hänet valinnut tehtäväänsä niine ja muine ansioineen mutta niiden tultua julkisuuteen oli Pihlajalinnan ryhdyttävä toimenpiteisiin pelkästään haluamansa julkisuuskuvan säilyttämiseksi.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Moilanen mokasi, mutta ihminen ansaitsee saada myös anteeksi, kun osaa sitä pyytää. Meillä on menty siihen, että rangaistus ja lynkkaus on mieluummin ensisijainen keino kuin anteeksianto ja tukijoita ei tahdo löytyä, vaikka jokainen niitä kaipaa silloinkin, kun tulee mokattua. Jokaisen olisi syytä katsoa peiliin. Sen peilin täytyy kyllä olla iso, jos katsomme siihen yhtäaikaa.

Käyttäjän ElisaCichoracki kuva
Elisa Cichoracki

Niin olen kanssasi samaa mieltä. Vaikuttaa siltä kuin ihmiset nauttisivat lynkkauksesta, herjaamisesta yms.. Missä empatia? Tässä syy miksi kirjoitin, tärkeät asiat kadoksissa niin monelta.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Kyllä sinä itse pistät lisäkierroksia kohuun tällä blogilla. Miksi? Minulle käy. Minä en hirveästi välitä Pihlajalinnoista enkä Pihlajalinnojen toimitusjohtajista. Mutta sen tiedän että että ne hyötyisivät jos koko tapaus pian jäisi uusien puheenaiheiden alle.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Pihjajalinnalla on paljon pelissä.
Moilasella on kymmeniä muita virkoja ja luottamustoimia.
Moilasella on vielä tukijoitakin. He sekoittavat roisipuheen ja suoran puheen. Sen he tekevät koska haluavat raaistaa yhteiskuntailmapiiriä
Mikä on sinun motiivisi kun et ymmärrä julkiselta sektorilta rahaa hamuavaa firmaa ja sen päätöstä hankkiutua Moilasesta eroon? Motiivisi on epäselvä.

Käyttäjän ElisaCichoracki kuva
Elisa Cichoracki Vastaus kommenttiin #57

Motiivini; Oikeudenmukaisuus ja kohtuus.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Hyvä, kun kirjoitit ja syntyihän tästä paljon keskustelua, mikä on hyvä asia olipa sitten puolesta tai vastaan.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Ei "meillä" olla mihinkään menty, nämä asiat näyttävät saavan vain julkisuutta enemmän kuin niille on hyväksi. Useimmiten niitä ei julkisuudessa puida. Kyllä toimitusjohtajia on erotettu niin kauan kuin minä olen hallitustyöskentelyyn osallistunut ja jo paljon ennen sitä ulkopuolisten silmin mahdollisesti jopa pienistä asioista.

Toimitusjohtajan kohdalla kyse on ehdottomasta lojaliteettivelvollisuudesta yritystä kohtaan. Kannattaa ymmärtää, että palkkio ja edut ovat sen mukaiset.

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen

Jep, jokaisen toimitusjohtajaksi aikovan ja sellaiseksi valitun pitäisi ymmärtää, että olo tulee olemaan kuin jääkiekkovalmentajalla. Koskaan ei ehtoolla tiedä onko aamulla työpaikkaa.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Niinkö Vesa meinaat, että kun päästelee suustaan mitä tahansa, ja kun sitten sanoo, että sori siitä, niin pöytä on taas puhdas. Sinä nyt alat jeesustella Sipilän takinliepeessä. Ei se ihan noin mene. Usko pois. En suosittele kokeilemaan.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Ei ole mitään jeesustelua, ihan omaa ajattelua. En tietenkään tarkoituksella kokeile. Eiköhän tämä keissi toimi taas esimerkkinä muille, vaikka eihän nämä lopu, kun aina tulee uusia yrittäjiä. ;)

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Irtisanominen ei korjaa jo tehtyä mutta estää uudet.

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula

Kaiken kaikkiaan todella mielenkiintoinen tämä case-Moilanen. Ollaan poliittisen korrektiuden ytimessä.

Kukaan ei yleisesti halua, että vilkkaalla ydinkeskustan kadulla dokataan avoimesti. Jokainen tajuaa, että ydinkeskustan vilkkaimman ostoskeskuksen ovien edessä dokaaminen koetaan yleisen järjestyksen vastaiseksi. Ylipäätään, on hyvä kysymys, että miksi tuo Moilasen tarkoittama porukka on valinnut paikakseen juuri kyseisen paikan? Olisiko vastaus niinkin yksinkertainen kuin: koska he tietävät, ettei heitä haluta siihen?

Kooten: me emme halua heitä siihen ja he tietävät sen. Ja kaikki tietävät tämän. Ja tämä on OK - vai onko sittenkään?

Mietitään vaikka Pihlajalinnan reaktiota. Se antoi Moilaselle potkut!? Helpostipa käy avainhenkilöiden vaihto pörssiyhtiöltä. Toimitusjohtajan mukaan Pihlajalinna "ei voinut hyväksyä" Moilasen puheita; siis yhtä sanaa, "ihmisroskalle". Moilasen "virhe" oli siis käyttää "väärää" sanaa niistä ydinkeskustassa dokaavista ihmisistä, jotka yleisesti ottaen kaikki haluavat pois kyseisiltä paikoilta ja joka myös on yleisen järjestyksen näkökulmasta oikeutettua. Ja tämä on OK - vai onko sittenkään?

Pihlajalinna käytti tiedotteessaan näistä ihmisistä termiä "apua tarvitsevat ihmiset", se kai lienee korrektia...vai ehkei sittenkään? Jokatapauksessa Pihlajalinnan näkemys on siis se, että nämä ihmiset tarvitsevat apua. Kuulkaa kaikki siis Pihlajalinnaa: he tarvitsevat apua, nuo apua tarvitsevat ihmiset!

Kuitenkin me kaikki tiedämme, keitä tarkoitetaan. Aivan, juuri heitä, kyllähän te tiedätte. He tietävät itsekin. Sehän on nääs yleiskieltä, niinkuin kello tai harmonikka. Pihlajalinna taas "ei voinut hyväksyä" - siinä kaikki, ei mitään lisättävää; siellä tuulikaappiin lorottelevaa juoppoakin puhuteltaneen "arvon herraksi"!

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Toimitusjohtaja on palkkiotaan ja etujaan vastaan luopunut ilmiasujensa vapaudesta: niiden pitää aina olla yrityksen edun mukaisia. Yrityksen edun määräittää toimitusjohtajan nimittävä hallitus. Hallituksen jäsenistä päättävät osakkeenomistajat.

Toimitusjohtaja on omalaatuinen eläin, jonka asemaa ei näytetä edelleenkään ymmärrettävän.

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula

Kyllä, kyllä...Vähän epäselväksi jää se, mitä haluat sanoa. Luepa kommenttini uudestaan ja kysy, mikä pointti siihen sisältyy. Olenko siinä tullut esittäneeksi jotain sellaista, joka asettuu ristiriitaan luettelemiesi asioiden kanssa?

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #45

Vai jäi edelleen epäselväksi. No, sitten minä en voi asialle yhtään mitään.

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula Vastaus kommenttiin #46

Juuri sinä voit ja sinun tulisi, sillä enhän minä ole väittänyt, että Pihlajalinna olisi toiminut lainvastaisesti päättäessään Moilasen toimitusjohtajasopimuksen. Se taas, mikä instanssi määrittelee yrityksen edun, ei liity kommentiini mitenkään.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #47

Sinä esitit kysymyksen toimitusjohtajan erottamista koskien. ”Ja tämä on OK - vai onko sittenkään?”

Jussila vastasi, kyllä on. Vaikkakin vähän monisanaisemmin ja hyvin perustellen.

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula Vastaus kommenttiin #48

Niin, mutta tulee ymmärtää kommentin kokonaisuus (Jussila sen jo huomasikin). En kysele laillisuuden perään, enkä väitä laittomuuksia tapahtuneen.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #47

Ei, sinä kirjoitat poliittisesta korrektiudesta, jostain syystä. En minä ole väittänyt sinun väittäneen yhtään mitään.

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula Vastaus kommenttiin #49
Käyttäjän jussiosmola kuva
Matti Jussi Korhonen

Kiitos blogistille tekstin korjaustiedoista. Ihmettelinkin minne blogi kommentteineen katosi. Nyt tuli myös vastaus kysymykseeni siitä, käyttikö R. Moilanen sanaa "roskaihminen" vai "ihmisroska". Se taisi olla tuo viimeinen, ikävästi arvovarautuneeksi tulkittava yhdyssana.

Maailma on mennyt lohduttomaksi. Ihmisiä arvotetaan ja tuomitaan yhden sanan perusteella. Ilmaisuilmapiiriin on tullut outoa, sensuroivaa ennakkopelkoa, jonka varassa tehdään suuria ratkaisuja. Ja silti on tilanteita minne tämänlaatuinen "sometuomio" ei ylety.

Sairaalassa hoiti lääkäri, jonka sanallinen ilmaisu oli vähintäänkin töksähtelevää, jopa outoa. Oli monta syytä pahoittaa mielensä. Hoitajat sitten selittivät, että älä välitä, se on tuommoinen - hyvä tutkija, mutta kömpelö sosiaalisesti. Mitä tehdä? Olla hiljaa?

Terveyskeskuksissa olen kohdannut kyllästyneitä tai sitten nuoria ja ylimielisiä lääkäreitä. Olen kuullut kertomuksia herkällä diagnoosihetkellä erittäin epäempaattisesti kommunikoivista lääkäreistä (olen myös kuullut hyvistä ja empaattisista). Kaikki tuo siksi, että loukkaava käytös tapahtuu somen ulkopuolelle, maailmassa minne ei aina ja kaikessa oikeassa olevan "somelauman" tuomio ulotu - vaikka ehkä olisi syytäkin. On vain oltava hiljaa ja kärsittävä.

Hyvinä aikoina, joista olen kuullut - rutkasti ennen somea - oli toisin. Kylällä saattoi olla "pahasuinen" rakennusmies, mutta hän teki hyvää työtä - viis vääristä sanavalinnoista. Sepät olivat originelleja hyvässä ja pahassa - mutta he kengittivät hevosen hyvin ja tekivät hyviä viikatteita. Eläinlääkäri saattoi olla äksy ja ärtynyt, mutta hoiti elikot kuntoon. Ammattitaidolla oli arvonsa. Tänä some-aikana vaikuttaa, että pitkäkin ammattiura voidaan tuhota yhden suusta päässeen sammakon vuoksi. Onko tuo aina oikein?

Eikös tässä toteudu syrjintä? Syrjitään osaavia tekijöitä, joilla on kenties pieniä puutteita, ehkä vamma sosiaalisessa käyttäytymisessä. Suvaitsemmehan me lukihäiriöisiäkin.

Tosin tässä jutussa ihmettelen, miten tuo on mahdollista kokeneelle poliitikolle. Silti on syytä erotella ammattiosaaminen ja satunnainen sammakko. Tässä tilanteessa sammakko oli ruma, mutta entäs se mahdollinen suurempi kokonaisuus ja osaaminen? Kukaan ei ole täydellinen.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Yksittäisten sanojen käytön muuttuminen satunnaisesti ragaistavaksi on monessa suhteessa ongelmallista. Ja ennen kaikkea seurausten kovuus on esimerkiksi tässä yhteydessä täysin epäsuhdassa teon vakavuuteen (huono sanavalinta ei välttämättä kerro asenteista mitään ja vielä vähemmän se olisi lain kannalta rangaistavaa). Eli lain edessä ei missään tapauksessa rangaistavasta teosta tässä yhteydessä syntyy tosiasiassa rangaistus, joka on kovempi kuin varsin kovia rikoksia tehtailleiden rangaistukset.

Toisaalta Pihlajalinnan ratkaisu on myös ymmärrettävissä, sillä tässä vaiheessa kun terveydenhuollon suunnalla on tapahtumassa maamme historian merkittävin uudistus (jopa vaikkei SOTE-uudistusta syntyisi) ja kaikki mikä heikentää yhden toimijan uskottavuutta voi myös vaikuttaa sen markkinaosuuksiin yllättävänkin paljon, ja näin toimitusjohtajan sanoilla voi olla iso taloudellinen merkitys. Onkin varmasti mielekästä minimoida maineriski mahdollisimman tehokkaasti.

Eli vaikka ilmiö on mennyt överiksi, ei Pihlajalinnan reaktio heidän kannaltaan ole välttämättä lainkaan väärä tai huono.

Käyttäjän ElisaCichoracki kuva
Elisa Cichoracki

Pitkälti samaa mieltä. Katson, että tapahtuneesta voi myös olla haittaa tulevassa. SOTE-uudistusta kannattavat löytävät tästä sen hyvän minkä Sinäkin, mutta vastustajille annettiin myös uusia argumentteja, onhan Pihlajalinna merkittävä nappula sotessa. Vastustajat voivat vedota terveyspalveluyritysten johtamiseen, tällainen "kylmän" toiminnan kun voi olettaa näkyvän myös yrityksen alemmilla tasoilla, työntekijöiden epävarmuuutena työpaikasta ja työhyvinvoinnissa yms.

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen

Näin SOTE-aikana Moilanen lienee valittu tehtävään ainakin osittain poliittisen vaikutusvaltansa takia. Onhan hän entinen kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu ja vaikuttaja puolueessa, joka käyttää valtaa Oulussa.

Ei siinä ole mitään ihmettelemistä, että Pihlajalinna purki yhtiön ja Moilasen välisen toimitusjohtajasopimuksen. Yhtiön SOTE-tavoitteiden suhteen Moilasesta tuli rampa ankka, koska puolue joutui irtisanoutumaan Moilasen mielipiteestä. Tämän seurauksena hänen vaikutusvaltansa puolueessa nollautui.

Mitä tällaisessa nykytilanteessa Pihlajalinna tekisi tuollaisella toimitusjohtajalla, jonka sanomisiin muut poliittiset toimijat voisivat aina tarttua.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Valtuutettu Moilanen olisi voinut selittää tarkoittaneensa ihmisroskatermillään äärioikeistolaisia, rasisteja ja natseja. Somekansa olisi taputtanut selkään, kiitellyt ja julistanut ihmisarvon jakamattomuutta.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Moilanen on aikaansaava nainen. Arvopohjaa on edustettu ja luotu monilla tahoilla ja luodaan varmasti jatkossakin. 2003-2007 löytyy eduskunnan sivuilta.

Kansanedustajana 19.03.2003 - 20.03.2007

Valtiolliset luottamustehtävät:
Valtion nuorisoasiainneuvottelukunta (NUORA), pj 2003-
Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta, vj 2003-
Asuntoasiain neuvottelukunta 2003-2005
Asuntoasiain neuvottelukunta, vj 2005-

Kunnalliset luottamustehtävät:
Oulun kaupunginvaltuusto
Oulun läänihallituksen vammaispoliittinen työryhmä, pj 2004-
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallitus, pj
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen alueellinen koordinaatioryhmä 2005-
Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasiain neuvottelukunta, vj 2005-

Muut luottamustehtävät:
Tapiola-yhtiön Pohjois-Suomen neuvottelukunta
Pauli Moilanen Oy:n hallitus, vj
Suomen setlementtinuorten liitto, pj 2004-
Kuurojen palvelusäätiön hallintoneuvosto 2003-
Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiö, pj
4H Pohjois-Pohjanmaan piirin hallitus 2004-
Oulun aluetyöterveyslaitoksen neuvottelukunta 2004-
Suomen nuorisoseurojen liiton hallitus 2006-
Oulu Wellness instituuttisäätiön valtuuskunnan jäsen
MTK:n sosiaalivaliokunta, asiantuntija

2012–2017 Riikka Moilanen (kesk), Kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Oulu
2017, Riikka Leena Moilanen, toimitusjohtaja, Pihlajalinna Oulu Oy

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Miten sairas onkaan yhteiskuntamme ja Suomen Keskusta.

Kyseisen puolueen poliitikkonainen on onnistunut nousemaan noin merkittäviin asemiin päätöksenteossa salaamalla tähän asti arvomaailmansa mädän ytimen ihmisroska-ajatuksineen.

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen

# 55
Miten onkaan, että Pihlajalinna on palkannut toimitusjohtajakseen naisen, joka on SOTE- sisäpiiriä kuten tehtävälistallasi osoitat:

- 2012–2017 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Oulu
- Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta,
- Oulun läänihallituksen vammaispoliittinen työryhmä, pj
- Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallitus, pj
- Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen alueellinen koordinaatioryhmä
- Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasiain neuvottelukunta, vj
- Kuurojen palvelusäätiön hallintoneuvosto
- Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiö, pj
- Oulun aluetyöterveyslaitoksen neuvottelukunta

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Ei karannut mopo. Tekivät aivan oikean ratkaisun.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

"Jokainen tietää, että roskaamista kaupungissa aiheuttavat eniten ns. laitapuolen kulkijat, asunnottomat ja alkoholistit, ne joista Moilanen käytti tuota kohtalokasta sanaa ihmisroska. "

Tämä väite ei kestä päivänvaloa. Minusta aika törkeä väite.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Ei se ole törkeä vaan osoittaa tietämättömyyttä ja on merkki asenteesta että ihmisryhmiin saa kohdistaa mitä tahansa diipadaapapäähänpistolegendaa.
Jopa tolkkuoikeistolainen Appelsin on yrittänyt valistaa alkoholiongelmaisten stigman haitallisuudests mutta ei mennyt perille.
On pinnallista ja valheellista väittää että kadunkulmien juopot roskaisivat enemmän kuin muut. Eivät todellakaan osta uusia juoksulenkkareita kerran kuukaudessa tms.

Käyttäjän pekkahetta1 kuva
Pekka Hetta

Aika typerää puolustelua. Tuomio olo kova, mutta oikeutettu. Annan vertaukset niin ehkä ymmärrät.

Jos olet vanhushuollossa toimitusjohtaja ja vedät kameroiden edesää lauseen" miten nämä ihmisroskat saataisiin muualle asumaan", niin mieti reaktio.

Tai olet vaikka poliisipäällikkö ja kerrot kaikkien rikoksiin syyllistyneiden olevan ihmisroskia.

Tai olet valtion firmassa töissä ja arvostelet voimakkaasti työntekijöitä ihmisroskana, vastoin täysin yhteisiä arvoja, niin kuinka käy?

Toisinsanoen, jos olet jotakin, niin sinulla on myös vastuu.

Käyttäjän ElisaCichoracki kuva
Elisa Cichoracki

Kiitos esimerkeistä, mielestäni ne eivät kutenkaan ole verrattavissa tähän caseiin. Kaksi eroa. Et ota huomioon, mikä oli keskustelun aihe kaupunginvaltuustossa, ymmärrykseni mukaan katujen puhtaanapito, roskaaminen, puhuttiin roskista. Toinen, Moilanen ei puhunut tj:nä, vaikkakin oli tj, eikä sitä hänen olisi tulut unohtaa puhuessaan poliitikkona mutta Moilanen kuitenkin puhui keskustan poliitikkona, ei tj:nä. Näin ollen case Moilanen ei ole verrattavissa esimerkkeihisi. Kokonaisvaltaisempaa tarkastelua peräänkuulutan näin isoissa asioissa päättäjiltä. Yhteen sanaan tuijottaminen on mielestäni väärin!

Käyttäjän pekkahetta1 kuva
Pekka Hetta

Kova tuomio sanasta, mutta sanasta on jopa oikeudessa tuomittu. Mitä veikkaat jos sanaa olisi käytetty etnisestä ryhmästä?
Ja esimerkit olivat samoja, et saa siviilissä laukoa mitä vain. Somessa pätee sama asia.

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen

Toimitusjohtaja puhuu aina toimitusjohtajana.

Henrik Välimäki

Väitätkö todella, että sananvalinnat ovat satunnaisia eikä niistä voi päätellä mitään "kokonaisvaltaista" valitsijansa arvoista, aatteista ja mielipiteistä yleensä.

Käyttäjän pekkahetta1 kuva
Pekka Hetta

Tiedättekö muuten ketkä siellä valkean edustoilla ja sisällä notkuu? Oululaisille helppo, mutta muille kerron. No nämä turvikset ja laittomasti maassaolevat. Jos nyt menisin napsimaan edustalta kuvia, niin suurin osa olisi näitä.
Tarkoittiko Riikka siis heitä, koska poliisikin on jo huolestunut aiemmin asiasta?

Käyttäjän ElisaCichoracki kuva
Elisa Cichoracki

Aah kiitos tarkennuksesta, avasi asiaa aivan uudella tavalla ja nyt ymmärrän, ei yhtä kuin hyväksyn, miksi Pihlajalinna oli näin tomera. Somepelko oli oletettua suurempi.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Trollausta väittää että tähän liittyisi maahanmuutto. Ala-arvoista ja härskiä ja tietoista harhautusta ja tyhmää ja tyhmentävää. Hesarissa on juttu ihmisestä johon on viitattu ihmisroskasanalla.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005831586.html?s...

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula

Totta, että Valkeassa "notkutaan" mutta Moilanen ei käsitykseni mukaan puhunut "heistä". (Eihän tässä enää uskalla käyttää kuin persoonapronomineja. Ja kun angloamerikkalaisen maailman menoa katsoo, ei kohta enää niitäkään).

"He" "notkuvat" mutta "he" eivät ole Moilasen tarkoittamaa Isokadun päihderemmiä. Anteeksi, tarkoitan tietenkin, että "ihmisiä, jotka tarvitsevat apua" - Pihlajalinnan todetusti korrektia ilmausta lainatakseni. Mutta toisaalta, "he" myös tarvitsevat apua, tulivat nimenomaan apua hakemaankin.

Tästä hulluudesta on opittu sentään yksi asia:

Jos et ole varma, mitä nimitystä voit pelolle valtaa antamatta käyttää, puhu "ihmisistä, jotka tarvitsevat apua".

Käytännön sovelluksia (osoittavat opin menneen perille):

(i) Lapsen yliajanut rattijuoppo. Malttia, muista puhua "ihmisestä, joka tarvitsee apua".

(ii) Isoäitisi ryöstäjä-pahoinpitelijä. Malttia, muista puhua "ihmisestä, joka tarvitsee apua".

(iii) Pankinjohtaja, joka suhmuroi liikemieskaveriensa kanssa perheesi yrityksen
itselleen puoli-ilmaiseksi. Malttia, muista puhua "ihmisestä, joka tarvitsee apua".

Ja niin edelleen. Helppoa.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

No jaa. Blogin viestihän tuolla kielellä olisi "roisipuhuja" - ihminen joka tarvitsee ymmärrystä ja anteeksiantoa.

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula Vastaus kommenttiin #70

Juurikin, anteeksianto. Teeman kannalta olennainen arvo.

Mitä luulet, jos Pihlajalinna olisikin tiedottanut "ettei se voi hyväksyä, mutta antaa anteeksi", olisiko ns. mennyt läpi? Miksei?

Eikö olisi ollut kerrassaan kaunista antaa anteeksi langenneelle läheiselle, ja vieläpä jotain sellaista mitä ei hyväksytä? Eikö juuri tässä Pihlajalinna osoittaisi, että se välittää autenttisesti ja inhimillisesti ts. sillä on sydän? (Saisivat palkata minut tästä hyvästä...)

Pihlajalinnan korrektius, mitä se on? Suurisydämisen ruhtinaan tunnistaa viihdyttävistä hirttäjäisistä.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #72

Pihlajalinna joutui vaikeaan rakoon. Nyt kun tämä 'roskista lipsahti ihmisroskiin'-henkilö pääsi uhrina tapetille nousee kysymys esiin siitä miksi terveysvaliokunnissa istuva poliitikko on päässyt Pihlajalinnan toimariksi. Tässä vielä blogisti auttaa blogillaan. Voisi luulla että blogisti on demareiden, vihreiden ja vasemmistoliiton asialla.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Olkaa ihan huoleti, Riikka saa jatkossakin ihan kohtuudella ja ihan samalla arvopohjalla. Riikka on arvokas.

Jos yksi pettää ja toinen jättää niin, kolmas ystävä on. Vaan muista: hän on kyyneliisi täysin viaton. (Aulikki Oksanen)

Eiku uutta suoleen, kun vanha kuolee (tuntematon)

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/suonpaa-kiellett...
Tässä hieno kolumni tästä ja vastaavista kohuista missä tartutaan sanaan mutta ei asenteisiin sanan takana.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Joko inhimmillisyyteen perustuva asenneilmapiiri tai täysi sielun kuolema!

Jarkko Mynttinen

Vaikka "ihmisroska" sanan jättäisi kokonaan pois, niin sen jälkeen vielä noin minuutin mittaisessa puheenvuorossa hän puhui kyseisestä ihmisryhmästä halventavaan sävyyn turvallisuusuhkana ja matkailuelinkeinon kasvun uhkana, joten aika vaikea on uskoa lipsahdukseen. Minusta ainakin on ymmärrettävää jos tuollaisen puheen jälkeen henkilö on lähes kaikkien tuntema synnintekijä.

Näkökulma voi tietenkin olla myös toinen. Siitäkin huolimatta on varmaan ihan mahdollista ja uskottavaa, että hän ei oikeasti tarkoittanut puhua eikä ajattele kyseisistä ihmisistä halventavasti, eli siten kuin enemmistöä ainakin täällä somessa tuntuu ajattelavan. Jos Moilasen päämäärä on ollut kuitenkin jalo, oikeudenmukainen tai hyvää tarkoittava, annettakoon anteeksi. Ehkä me ollaan kaikki oikeassa näkökulmasta riippuen?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset