ElisaCichoracki Työelämän sydämelliset säkeet

OAJ syyllistää pääkaupunkiseutua ”herrasmiessopimuksesta” - omasta mallistaan

  • OAJ syyllistää pääkaupunkiseutua ”herrasmiessopimuksesta” - omasta mallistaan

Oaj:lta ei keinot lopu. Se syyllisti Espoota, Helsinkiä ja Vantaata lastentarhanopettajien palkkojen ”herrasmiessopimuksesta” heti kun kuntapöydässä palkkarahat oli jaettu. Syyllinen lastentarhanopettajien alhaisille palkoille piti löytää toisaalta vaikka oaj itse oli unohtanut palkkaneuvotteluissa  lastentarhanopettajat.

Menettelyllään oaj osoitti lastentarhanopettajajäsenistönsä paikan ja arvon. Tulevat kaukana muun jäsenistön perässä. Todella kaukana, aloitettiinhan lastentarhanopettajien palkkakeskustelut vasta sen jälkeen kun rahat oli käytetty muiden ammattiryhmien palkkoihin.

Pääkaupunkiseudun työnantajapuoli ja muutkin tahot ovat ihmetelleet, miksi lastentarhanopettajien palkkakuoppaa ei oaj ottanut esille sopimusneuvotteluissa vaan vasta sopimusneuvottelujen jälkeen.

Vastauksen tietävät kaikki työmarkkina-asioihin ja oaj:n toimintatapoihin perehtyneet. Kerrotaan se nyt lastentarhanopettajille itselleenkin ja muille asiasta kiinnostuneille.

Oaj oli luvannut edustamilleen lastentarhanopettajille ennen sopimusneuvottelujen alkamista ”maat ja mannut”. Tuttu tilanne järjestöissä ennen työmarkkinaneuvottelukierroksen alkamista. Kaikille luvataan kaikkea.

Oaj jatkoi kuitenkin vuosikymmeniä jatkunutta tyylilleen uskollista menoa, eikä huolehtinut lastentarhanopettajien palkoista vaan keskitti voimansa muuhun opetushenkilöstöön. Ja siitäkös alkoi uhka oven käymisestä. Ei lastentarhanopettajat oaj:ta vähällä päästänyt. Kyllä he muillekin järjestöille kuin oaj:lle kelpaavat. Ei sieltä vähempää voi saada.

Niin oli oaj pakotettu iltalypsylle. Kuntatyönantajien pöydästä oli eväät jo syöty. Niinpä kohteeksi valittiin pääkaupunkiseudun työnantajia, Espoo Helsinki ja Vantaa. Seuraavaksi mietittiin oaj:lle sopiva tyyli. Ala-arvoinen totta kai. Muiden syyllistäminen vaikka syyllinen löytyi kun katsoi peiliin.

Eikä siinä kaikki. Toinenkin syyllinen löytyy. Hyvänä kakkosena Kuntatyönantajat (KT). Silläkin olisi ollut vuosikausia mahdollisuus hoitaa naisvaltaisten korkeasti koulutettujen matalapalkka-alojen palkat kuntoon. Karvan yli 2000 euron palkka korkeasti koulutetuille lastentarhanopettajille on pilkkaa. Muitakin pilkankohteita löytyy.

Lastentarhanopettajien palkkojen ”herrasmiessopimuksessa” on ollut kysymys oaj:n ja KT:n, ei Espoon Helsingin ja Vantaan välisestä ongelmasta. Onhan molemmilla tes-neuvotteluosapuolilla ollut tieto pääkaupunkiseudulla pitkään jatkuneesta lastentarhanopettajien vaikeasta rekrytointitilanteesta. Asian korjaamiselle ei kumpikaan neuvotteluosapuoli ole osoittanut pienintäkään kiinnostusta. Vuosiin. Toisaalta helppo ymmärtää miksei KT ole asiasta huolehtinut. Opetushenkilöstön palkkaneuvottelut ovat menneet vuosikaudet täysin oaj-vetoisesti, KT on vikissyt kun oaj on vienyt.

Oaj toivoo, että Espoon, Helsingin ja Vantaan ”herrasmiessopimuksen” esiin ottamisella kaupungit päätyvät maksamaan lisäliksaa, jolla lastentarhanopettajat lepytetään. Vaikea uskoa, että oaj:n toive toteutuu. Jos näin kävisi muut korkeasti koulutetut naisvaltaiset matalapalkka-alat rymistelevät samoin vaatimuksin perässä. Niiden kohdalla korotukista olisi vaikea kieltäytyä jos lastentarhanopettajat korotuksen saisivat. Kun paholaiselle antaa pikkurillin, se vie koko käden. Oaj:llehan tunnetusti mikään ei riitä.

Oudointa oaj:n avaamassa keskustelussa on se, että se syyllistää Helsingin, Espoon ja Vantaan sen itsensä käyttämästä toimintamallista. Visioidaanpa kuvitelma, jossa Helsinki päättäisi korottaa lastentarhanopettajien palkkaa 200 eurolla oaj:n viime viikolla masinoiman härdellin seurauksena. Hattu kourassa oaj lähtisi tämän tavoitteen saavutettuaan Espoon ja Vantaan pakeille vaatimaan vastaavaa korotusta samaa työtä tekeville lastentarhanopettajille. Kuvitelma jatkuu. Oaj saisi korotettua myös Espoon ja Vantaan palkat Helsingin tasolle. Seuraavaksi se lähtisi vaatimaan vastaavaa korotusta muun Suomen lastentarhanopettajien palkkoihin. Kuvitelma jatkuu. Ja onnistuisi siinäkin. Lopputuloksena olisi yhdenmukaiset palkat koko Suomessa. Ei vain Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla.

Todellisuudessa tämä kuvitteellinen esimerkki on oaj:n toimintamalli, pyrkiä yhden päänavauksen kautta hiostamaan kaikkia työnantajia ja samaan yhdenmukaiset palkat koko Suomessa. Ihan vain siksi, koska sen sen jäsenistöä on ympäri Suomea samoissa tehtävissä. Kun tavoitteeseen on päästy, lähdetään uudelle kierrokselle uudella päänavauksella Helsingistä tai jostain muualta. Oaj painaa täysillä myös sopimuskauden aikana. Sen toimintamallina on saada ensin yksi työnantaja suostutelluksi korottamaan palkkoja, joilla vain taivas on kattona. Sitten vaatia korotusta toisilta saamaansa pääavausta malliesimerkkinä käyttäen. Uskokaa tai älkää, näitä kierroksia on käyty useita vuosien saatossa ja juuri esitetyllä oaj:n kierolla taktiikalla.

Kieroilulla ja muiden syyllistämisellä on aina ollut paikka oaj:n sydämessä. Kerran roisto, aina roisto. Oaj:n toimistossa viime viikolla keksitylle idealle syyllistää Helsinki Espoo ja Vantaa nauretaan varmasti vielä tälläkin viikolla makeasti.

Toivottavasti lastentarhanopettajien työnantajat tajuavat mistä oaj:n toimissa on kysymys ja jättävät palkkaneuvottelut keskustasolle siihen asti kunnes kallis KT:n pakkojäsenyys puretaan ja saavat oikeuden itse neuvotella henkilöstönsä palvelussuhteen ehdoista kaikilta osin eikä vain palkankorotuksista. Miksi maksaa toisaalle ja tehdä likainen ja kallis työ itse.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Onko realistinen ajatus, että kukin kunta neuvottelisi työ- ja virkaehtosopimukset työntekijäjärjestöjen kanssa? Varmaan muutamalla suurimmalla kaupungilla olisi resursseja ja ammattitaitoa neuvotella sopimukset, mutta muutaman tuhannen asukkaan kunnilta se jäisi tekemättä. Tosin tuo sopimusten hajottaminen vaatisi myös työntekijäjärjestöiltä melkoista henkilökunnan lisäystä. Kuntia on nykyisellään 311.

Käyttäjän ElisaCichoracki kuva
Elisa Cichoracki

KT neuvottelisi edelleen, mutta KT:n pakkojäsenyys kunnilta tulisi purkaa. Vastaavalla tavallahan toimivat yritykset, eivät ole välttämättä minkään EK:n liiton jäseniä vaikka EK:n liitot sopimukset neuvottelevat.

Kunnat joutuisivat, kuten yritykset tällä hetkellä, noudattamaan vähintään kunta-alan tes:ien (yleissitovuus) määräyksiä. Periaatteessa mikään ei kunnissa muuttuisi.

Eikä ammattijärjestöissäkään ole pakkojäsenyyttä (=järjestäytymättömät) eikä heille työantajat neuvottele omia tes:jä vaan heihin noudatetaan alan tes:iä lähes identtisellä tavalla kuin jäseniin. Jäsenille ammattijärjestöt ovat kehitelleet muita etuja, kuten oikeusturvavakuutuksen ja muita palveluita. Samalla tavalla KT:kin voisi "keksiä" houkutuksia, miksi sen jäsen kannattaisi olla ja pienet kunnat ehkä haluaisivat jatkossakin olla KT:n jäseniä antaahan KT myös sopimusten tulkinnassa ja työoikeudellisissa asioissa avustusta niille, palvelua, jota ei-jäsenet eivät jatkossa saisi. Suurille kaupungeille KT ei anna mitään muuta kuin pakkojäsenyyden tuoman jäsenmaksun maksamisen.

Pakkojäsenyys ei pakota KT:tä kehittämään toimintaansa, ehdollinen pistäisi eri tavalla vauhtia sen rattaisiin eikä se uskaltaisi jäsenmenetysten pelossa sopia kalliita sopimuksia kuten on Jalosen aikana tehnyt. Nyt se ei joudu millään tavoin vastuuseen kuntien rahojen käytöstä (=hullun kalliista tes-korotuksista ja sopimusmuutoksista, jotka juuri äskettäin ovat todistettavasti tulleet nähdyiksi). Kaikki muutkin työmarkkinaosapuolet toimivat vapaaehtoisen jäsenyyden periaatteella, miksi ihmeessä ei KT?

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Käsittääkseni blogissa esitetty kuntien ns. pakkojäsenyyden poistaminen vaatisi melkoiset muutokset työsopimus- ja virkaehtosopimuslakiin.Koko järjestelmä perustuu kunnan työehtosopimusten normaalisitovuuteen, ts. on jäsenyysperusteinen. Yleissitovuus ei nykyisellään ulotu kunnallisiin sopimuksiin.

Virkasuhteissa ei ole miltään osalta tätä yleissitovuutta. Sen osalta kuitenkin kuntien tulee olla työnantajajärjestön jäsen.

Myöskään kunnat eivät voisi olla yleissitovuuden piirissä siksi, että yleissitovuus ei takaa työrauhaa. Yksityisellä puolella ns. villit yritykset (työnantajaliittoon kuulumattomat) eivät ole työrauhan piirissä. Työntekijät voivat koska tahansa aloittaa lakon, ilmoittamalla siitä piirisovittelijalle, samalla esittäen vaatimuksensa. Tai työntekijät voivat mennä lakkoon vaikka heti, siitä ei heille olisi mitään seuraamuksia.

Yhteiskunnan toiminnat vaativat jatkuvuutta, eikä niitä voida altistaa häiriöille. Blogissa esitetyt asiat vaatisivat pitkän selostuksen asiantuntijalta, joka on perehtynyt syvällisesti työ- ja virkaehtosopimusoikeuteen.

Käyttäjän ElisaCichoracki kuva
Elisa Cichoracki

Kuntien KT:n pakkojäsenyyden poistaminen edellyttää lainsäädännöllisiä toimia. Edellisessä blogissani sen toin jo esille. Kaikki muutkin esittämäsi asiat ovat lainsäädännön muuttamisen kautta täysin mahdollista.

Toimituksen poiminnat